Pieni kukkanen hellä
—
Teksti: Arttu Holm
Kuvat: Daniil Popov
Pieni Kukkanen hellä. Niin aikaansa eellä.
Valmistautuu kesään elävään.
Slayerin tahtiin vetämään.
Vaan liekö rokki soi? Nukkuuko kesä jälleen hiljalleen pois…
Eikö tapahdu mitään? Kuoleman Enkelin äänellä seireenien teillä?
Tuo niin kovin pieni Kukkanen hellä.
Haluaisi paikat tuusan, vitun paskaksi pistää.
Vai siintääkö siellä? Huomisen sakeassa, kuumassa iessä.
Vapaa vuosi, jälkeen pirullisen Koronan tiessä?
Sietäiskö sitä vielä… vuoden niellä?
Kunnes rokki taas vihdoin soi…
Ja Seireenitkin karkeloi.
Niin voiko pieni Kukkanen hellä… Rääkyä saatanan tahdissa siellä.
Suvilahden kentällä vielä?
Ehkä sitten pieni Kukkanen hellä? Vielä hetken tällä paaston tiellä.
Vartoo sitä. Kliimaksiaan…
Festarikesää ja rotantappomusaa.
Täyttämään sielunsa mustan? Ken tietää?
Voi pieni Kukkanen hellä… <3
Lue Valoa! -lehden kirjoituksia
- Avustukset laskevat jatkossakin
- Tarina pienistä, paroista ja poloisista puissaan, suuremman alla asuen ja tietä sen kyntämää protestoiden
- Sanat(on) -taidenäyttely – haastattelussa taiteilija Kirsi Härkönen
- Tehkää sellainen, mihin uskotte
- Matalan kynnyksen mediatoiminta vahvistaa toimijuutta useilla elämän osa-alueilla
- Kaupunkikuvia
