Hyppää sisältöön

Avustukset laskevat jatkossakin 

— Media, Valoa! -lehti

Teksti: Aisha Benahmed 
Kuvitus: Myrsky Koskimies

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen keskuksen (Stea) avustusmäärärahat laskivat vuonna hieman yli 79,5 miljoonaa euroa vuoden 2024 avustusmäärärahoista. 

Jo pelkästään rahallisesti määrä on paljon, mutta suhteutetaan se vielä selvyyden vuoksi avustuskohteiden määrään: vuonna 2024 myönnettyjä avustuksia oli 1797, vuonna 2025 lähes neljäsataa vähemmän, 1434. 

Stean jakamien avustusmäärärahojen yhteissumma tulee laskemaan myös tulevina vuosina vuoteen 2027 asti, Stean erityisasiantuntija Timo Mulari kertoo. Syynä on pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen säästöpolitiikka. 

– Täytyy toisaalta muistaa, että avustukset nousivat käytännössä kaksikymmentä vuotta putkeen, mutta toisaalta niin nousi inflaatiokin, Mulari toteaa. 

Kuten myönnettyjen avustusten, myös hakemusten määrä on tippunut viimeisen neljän vuoden aikana. Selkein hakemuspiikki on ensimmäinen koronavuosi 2020, jolloin avustuksia jätettiin huimat 3500 kappaletta ja myönnettiin lähes 2400. Sen jälkeen hakemusten määrä on kuitenkin tippunut. Mulari kertoo, että taustalla on lukuisia erilaisia syitä, kuten järjestöjen yhdistymisiä, yhdistysten lopettamisia tai jopa mahdollista turhautuneisuutta siihen, että lukuisista hakemuksista huolimatta yhdistys ei ole saanut avustusta. 

Perustoiminta vie leijonanosan 

Stean avustusten laajin jakautumistaso jakautuu pääasiassa neljään eri avustustyyppiin: kohdennettuun yleisavustukseen (74 prosenttia), yleisavustukseen (19,6 prosenttia), hankeavustukseen (6,5 prosenttia) sekä investointiavustukseen (0,2 prosenttia). 

Kohdennettu yleisavustus on tarkoitettu vakiintuneeseen, tarkoitukseltaan rajattuun yleishyödylliseen toimintaan. Tällaiseksi toiminnaksi lasketaan esimerkiksi mielenterveysjärjestö Mieli ry:n Sekaisin-chat, jonka tarkoituksena on tukea nuorten mielen hyvinvointia. 

– Selkein ero on se, että kohdennettu yleisavustus on johonkin tiettyyn toimintaan ja yleisavustus on järjestön kaikkeen yleishyödylliseen toimintaan, eli sen turvin asioita voi tehdä hyvinkin laajasti, Mulari selventää. 

Vaikka Stea-avustuksilla ylläpidetään monenlaista toimintaa vertaistuesta kouluttamiseen ja neuvontatoimintaan, järjestöjen perustoiminnan ylläpito vie leijonanosan yli 101 miljoonalla eurolla. Perustoimintaan sisältyy hallinto-, viestintä- ja edunvalvontatoiminta, keskusjärjestöjen kohdalla myös jäsenjärjestöille suunnatut koulutukset ja palvelut. 

Kun ottaa tämän huomioon ja yhdistää sen tulevaisuudessa yhä väheneviin avustusmäärärahoin, voi se tarkoittaa, että jatkossa suomalaisten yhdistysten perustoiminnan turvaaminen voi olla entistä vaikeampaa. 

– Lähtökohtaisesti valtionavustusten leikkaukset tarkoittavat valtionavustuksilla tehtävän toiminnan supistamista ja toimintojen uudelleenpohtimista ja -järjestelyä, Mulari kertoo. 

Samalla hän viittaa alkuvuodesta julkaistuun selvityshenkilön raporttiin, jossa tehdään ehdotuksia siitä, miten tulevaisuudessa avustustoimintaa tulisi tehdä.  

Raportti oli tammikuun ajan lausuntokierroksella ja se keräsi Lausuntopalvelussa lähes 300 lausuntoa sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä sekä muilta tahoilta valtakunnallisella, paikallisella ja maakunnallisella tasolla. 

Yksi raportin ehdotuksista on, että jatkossa avustukset voisivat olla teemapohjaisia, eli yhdistykset voisivat hakea avustuksia tiettyihin ennalta päätettyihin teemoihin perustuen. Päätöksiä asioista pitäisi Mularin tietojen mukaan olla kesään mennessä, mutta mitään varmaa ei vielä ole päätetty. 

– Vielä ei ole varmaa, toimitaanko tämän [ehdotuksen] mukaisesti. Aikaisemmasta käytännöstä tämä eroaa siten, että aiemmin avustusta pystyi hakemaan laajemmin. Kattokäsitteen eli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alle mahtuu todella paljon. 

Ei enää Veikkauksen rahaa 

Oman osuutensa rahoitusmallin uudistamiseen on tuonut myönnettyjen valtionavustusten rahoittaminen Veikkauksen tuottojen sijaan suoraa valtionkassasta. 

Taustalla on Raha-automaattiyhdistys Rayn ja Veikkauksen yhdistyminen. Samalla myös Fintoto yhdistyi Veikkauksen nimen alle. 

– Silloin tehtiin jako, että Veikkauksen tuotoista 46 prosenttia menee sosiaali- ja terveysjärjestöille ja 54 prosenttia menee liikuntaan, nuorisoon ja taiteeseen, Mulari kertoo. 

Käytäntö piti siihen asti, että koronan myötä rahapelituotot laskivat rajusti eikä Veikkauksen tuotot valtionavustusjärjestelmää ajatellen enää riittäneet. 

Arpajaislain muutokset astuivat voimaan alkuvuodesta 2022. 

Yksi rahoitusmalliuudistuksen tavoitteista oli turvata ennustettava ja vakaa rahoitus niille kohteille, jotka on aiemmin rahoitettu rahapelituotoista. Siitä huolimatta nykyisen mallin myötä kokonaisavustusmäärä määritellään valtion budjetissa vuosittain uudelleen. 

– Vaikka tietysti on olemassa pitkän tähtäimen valtion taloussuunnitelma, budjetit tehdään kuitenkin vuodeksi kerrallaan. 

Avustusten hakemiseen muutos ei ole vaikuttanut juuri mitenkään. 

– Hakijoiden näkökulmasta tällä muutoksella on ollut aika minimaalisia merkityksiä, kuten myös avustusten hakemiseen ja muihin käytänteisiin. 

VALOA! -lehden juttuja

Lue uusimmat artikkelit

Kaikki artikkelit