Hyppää sisältöön

Kokemuksiani kierrätyksestä 

Kokemustarinoita, Media, Valoa! -lehti

Teksti: Annukka Honkanen 
Kuvitus: Irene Vapalahti  

Olen ollut yli vuoden verran työtoiminnassa eräällä kirpputorilla. Lajittelen ja hinnoittelen siellä tuotteita, siivoan ja tarvittaessa palvelen asiakkaita kassalla. Välillä asiakkaat tuovat kirpputorille hyvin huonokuntoisia ja rikkinäisiä tuotteita, kuten vaatteita, jotka on pakko joko heittää tekstiilijätteeseen tai selluloosajakeeseen. Välillä sorrun tähän kirpputoreille vaatteita viedessäni itsekin. Yleensä kuitenkin pyrin siihen, että sinne tuomani tuotteet olisivat ehjiä ja hyväkuntoisia. 

En itse ole kovin hyvä kierrättäjä, vaikka työskentelenkin kirpputorilla. Ostan paljon turhia vaatteita ja käsityötarvikkeita, joita en tule käyttäneeksi, varsinkin kirpputoreilta. Kotini suorastaan pursuaa esimerkiksi ylimääräisiä lankoja sekä käyttämättömiä farkkuja ja kenkiä, jotka joudun joka tapauksessa antamaan tai myymään eteenpäin. Minun pitäisikin malttaa olla tekemättä heräteostoksia nyt kun olen muuttanut suuren kaksion sijaan yksiöön. Se on helpommin sanottu kuin tehty. 

Haiseva roskapussi roska-astian vieressä

Lisäksi tyhjät muuttolaatikkoni lojuivat alakerran häkkivarastossani vuoden verran ennen kuin heitin ne pahviroskikseen. Ajattelin nimittäin, että voisin tarvita joskus laatikoitani tai varastossani pyörineitä irrallisia piano-, kitara- ja kuoronuotteja. En kuitenkaan tullut soittaneeksi noista nuoteista mitään kosketinsoittimellani yli vuoteen, koska minulla on kotini kaapeissa niin paljon kokonaisia nuotti- ja laulukirjoja. Ö-mappiin menivät. 

Yhdestä asiasta sentään voin olla ylpeä omassa kierrätyksessäni, eli siitä että lajittelen roskat. Banaaninkuoret ja muut eläin- ja kasvisperäiset tuotteet menevät kodissani biojätteeseen, maito- ja jogurttipurkit nestekartonkiin sekä säilykepurkit metallinkeräykseen.  

Kaiken kaikkiaan myönnän, että minulla olisi kierrätysasioissa parantamisen varaa, mutta voin vaikuttaa niihin hyvin paljon korjaamalla omaa toimintaani tiedostaessani, mikä on niin sanotusti pielessä. Ja loppujen lopuksi villoille allergisena muiden kuin villalankojen hamstraushan on minulle sallittua. 

Uusimmat Valoa!-lehden jutut