—
Teksti: Heikki Krook
Kuva: Jenna Paakki
Psykiatrisessa hoitotyössä puhaltavat uudet tuulet.
Vanhentuneiden toimintamallien rinnalle tuodaan uusia tapoja
suhtautua ja toimia. Viime aikoina on alettu tukea potilaiden
osallisuutta ja pyrkimystä voimaantumiseen. Tämä uusi
lähestymistapa on nimeltään toipumisorientaatio.
Osallisuus vahvistaa
Toipumisorientaatiossa keskitytään elämän merkityksellisyyden vahvistamiseen osallisuuden kautta. Osallisuus käsitteenä tarkoittaa yhteisöön kuulumista ja potilaan mahdollisuutta olla mukana suunnittelemassa omaa hoito- ja kuntoutuspolkuaan ja olla mukana päätöksenteossa, kun hänen asioitaan käsitellään. Kaikkea ei enää sanellakaan ylhäältä päin, vaan potilaan omaa tahtoa kuunnellaan ja kunnioitetaan niin paljon kuin on mahdollista.
Osallisuuden kokemus on omiaan voimaantumisen alkuun saattamisessa. Voimaantuessaan ihminen ryhtyy yhä enenevässä määrin itsenäisesti pyörittämään omaa arkeaan ja hyvän elämänlaadun osatekijät alkavatloksahdella kohdalleen.
Osa yhteisöä
Hyvän elämänlaadun peruspilareita ovat juuri elämän merkityksellisyys ja myönteinen minäkuva. Sosiaaliset suhteet vahvistavat itsetuntoa ja antavat tyydytystä. Yhteisöön kuuluminen on toipumisen kannalta tärkeää ja se antaa merkitystä elämään.
Osallisuus kuntouttavassa yhteisössä, samanarvoisena kuin toisetkin, vahvistaa myönteistä minäkuvaa ja antaa tunteen elämän merkityksellisyydestä. Samalla harjaantuvat sosiaaliset taidot.
Positiivinen mielenterveys
Toipumisorientaation päämääränä on parantaa elämänlaatua vahvistamalla kuntoutujien mielenterveyttä tukevia ominaisuuksia positiivisen mielenterveyden menetelmin. Perinteisesti hoitotyössä on keskitytty pääasiassa mielenterveyden oireisiin, häiriöihin ja sairauksiin.
Positiivinen mielenterveys kuitenkin tarkoittaa kuntoutujan terveiden ominaisuuksien vahvistamista niin, että kyky kohdata vastoinkäymisiä lisääntyy ja oman elämänhallinnan tunne tulee osaksi arkea. Tämän mahdollistaa osallisuus kuntouttavassa yhteisössä ja oman kuntoutuspolun suunnittelussa.
Positiivinen mielenterveys sisältää kaikkien omien tunteiden hyväksymisen osaksi itseä, mutta myös sellaiset tunnetaidot, jotka osaltaan auttavat voimakkaiden tunnetilojen hallitsemisessa. Silloin on helpompi olla itsensä kanssa ja pärjätä sosiaalisissa tilanteissa ilman konflikteja, kun kykenee hillitsemään itsensä. Olennaista on myös positiivinen toiminta, joka vahvistaa itsetuntoa ja opettaa kohtelemaan myönteisesti omaa ympäristöään. Henkinen hyvinvointi auttaa näkemään oman elämän tyydytystä tuottavana ja fyysisen terveyden harjoittaminen kuntoilemalla auttaa painonhallinnassa ja vahvistaa osaltaa myös psyykkistä hyvinvointia.
Positiivisen mielenterveyden menetelmiä hyödyntämällä tapahtuu kokonaisvaltaista toipumista, joka käsittää kaikki terveyden osa-alueet, kuten sosiaalisen, psyykkisen, hengellisen ja fyysisen terveyden. Kun ihminen nähdään kokonaisuutena, eikä puututa pelkästään yksittäisiin oireisiin, ovat hoidon ja kuntoutuksen tuloksetkin parempia.
Vertaistuen merkitys
Parhaimmillaan myös vertaisilta saatu tuki voi vahvistaa luottamusta ja uskoa omaan selviytymiseen. Mielenterveyskuntoutujia opetetaan vertaisohjaajakoulutuksissa ohjaamaan toisille kuntoutujille toiminnallisia ryhmiä, joissa keskinäisen vuorovaikutuksen kautta syntyy vertaistukea. Se antaa tyydytystä ja onnistumisen kokemuksia niin vertaisohjaajille kuin myös muille ryhmiin osallistuville kuntoutujille.
Kokemusasiantuntija auttaa myös itseään
Avohoitopalvelut ovat tärkeässä roolissa toipumisen kannalta. Palvelujen suunnittelussa on mukana kokemusasiantuntijoita, koska palvelunkäyttäjien osallisuutta on tahdottu lisätä. Kokemusasiantuntijuutta hyödyntäen pyritään tuottamaan palveluja niin, että ne vastaavat mahdollisimman paljon palvelunkäyttäjien tarpeisiin.
Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairaudesta tai vammasta ja joka on saanut kokemusasiantuntijakoulutuksen. Kokemusasiantuntijat tietävät mikä heitä on toipumisessa auttanut, mitkä palvelut ovat auttaneet ja miksi ne ovat olleet niin tehokkaita.
Kokemusasiantuntijuus on toipumisorientaatiota parhaimmillaan. Siinä yhdistyvät oman elämän hallinta, vaikuttamismahdollisuudet, positiivinen toiminta ja elämän merkityksellisyys uudella tavalla. Samalla kun kokemusasiantuntija pyrkii olemaan tukena toisille, myös itse toipuu ja voimaantuu.
Kokemusasiantuntijatehtäviä ovat palvelujen suunnittelun lisäksi uusien kokemusasiantuntijoiden kouluttaminen ammattilaisen työparina, vertaisryhmän ohjaaminen, tukihenkilönä tai vertaisneuvojana toimiminen.
Tehtäviä voivat olla myös haastattelujen antaminen eri medioihin, palvelujen toimivuuden arviointi ja oman selviytymistarinan esittäminen eri tilaisuuksissa, kuten oppilaitoksissa, koulutustilaisuuksissa ja seminaareissa. Kokemusasiantuntija vaikuttaa palveluiden parantamiseen, tasa-arvon synnyttämiseen, tietoisuuden lisääntymiseen ja stigman vähentämiseen yhteiskunnassa.
Lue lisää Heikin tekemiä juttuja: https://mieletontavaloa.fi/tag/heikki-krook/
Katso, mitä Jenna on tehnyt: https://mieletontavaloa.fi/tag/Jenna/