—
Teksti: Joakim Ståhlstedt
On kyse sanasta, joka tuo niin monille ihmisille mieleen niin monenlaisia tuntemuksia, jotka ovat yleensä hyvin myönteisiä. Rakkaus-sanan pohjalta on työstetty niin useita tarinoita halki vuosisatojen, ettei tarkkaa lukemaa kukaan tiedä. Yhtä kaikki kyseessä on käytännössä jokaiselle meistä tuttu asia, josta on erittäin helppoa keksiä kirjoitettavaa tämän tapaiseen kirjoitelmaan.
Nostan tässä seuraavaksi esiin aivan todellisia, niin historiassa tapahtuneita kuin myös fiktiivisiä tilanteita, joissa rakkaudesta on puhuttu hyvinkin kuuluvalla äänellä:
Kun Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmoitti syksyllä 2017 median edustajille pyrkivänsä valitsijamiesyhdistyksen ehdokkaana toiselle presidenttikaudelle presidentinvaaleissa, totesi hän tutulla rauhallisella tyylillään: “Minä rakastan tätä maata.”
Pride-kulkueissa ja –tapahtumissa ollaan kautta maailman ja halki vuosikymmenten nostettu hyvin selväsanaisin äänenpainoin esiin iskulausetta ”love wins”, suomeksi ”rakkaus voittaa”.
Etenkin näinä hetkinä, kun tätä kirjoitelmaa kasaan kirjoitan, koetaan Ukrainan tasavallassa sellaista vahvaa tunnetta kuin isänmaanrakkaus Venäjän federaation aloitettua sinne 24.2.2022 täysimittaisen sotilaallisen hyökkäyksen.
Ykkössijan voittaneen joukkueen pelaajien ja valmentajien kesken, esimerkiksi jääkiekkoilun SM-liigan mestaruuden ratkeamisen jälkeen, on hoettu joko selvinpäin taikka alkoholin vaikutuksen alaisena sellaisia tokaisuja kuten: “Mä rakastan tätä joukkuetta!” ja “Rakastan sua, oot niin hyvä pelitoveri!”
No, on sanomattakin selvää, että etenkin avioliitto- ja hääjuhla-asioihin kuuluu aivan itsestäänselvyytenä rakkaus sen monissa ulottuvuuksissa, esimerkiksi häistä puhutaan rakkauden juhlana.
Eräs koko musiikin historian menestyneimmistä yhtyeistä nimeltään Beatles julkaisi hyvin monia menestyskappaleita. Yksi tunnetuimmista on ”All you need is love”, suomeksi ”rakkaus on kaikki mitä tarvitaan”.
Aivan ensimmäinen yli miljardi USA:n dollaria tienannut Hollywood-elokuva on Titanic vuodelta 1997. Minkä takia juuri tuo elokuva menestyi noin hyvin? Monen muun syyn ohella tuossa elokuvassa keskiössä ollut rakkaustarina kolahti erittäin moniin ihmisiin kuin kuuma veitsi voihin. Suomenkin tapaisessa pienessä maassa Titanic saavutti vuonna 1998 miljoonayleisön elokuvateattereissa. Saavutus, jota ei Suomessa voi kovin helposti saavuttaa.
Mutta ajassamme on noussut aika ajoin sellaisia äänenpainoja ja mielipiteitä siitä, että rakkauden termiä liitetään sellaisiinkin asiayhteyksiin, joissa rakkaudesta puhuminen on suorastaan jopa sopimatonta laatua. Siis mitä oikein tarkoitan? Jotta ymmärräisitte paremmin asiani ytimen, annan esimerkin:
Hyvin monissa asiayhteyksissä ahneuden tuntemista jotain materiaa, ennen kaikkea rahaa kohtaan nimitetään rakkaudeksi. Moni ihminen ei mielellään haluaisi yhdistää rakkautta tunteena rahan taikka jonkin muun materian ahnehtimiseen. Miksi näin? Koska kautta vuosisatojen on ahneutta pidetty hyvin pahana ihmisen ominaisuutena. Niin myönteistä tunnetta kuin rakkaus ei sopisi heidän mielestään liittää niin ikävään tapaan olla ihminen.
Ei toki suomen kieli ole ainoa kieli maailmassa, jossa rakkautta ilmaiseva sana liitetään moneen asiaan ja asiayhteyteen. Esimerkiksi englannin kielen ”love” liitetään keskenään hyvinkin vastakkaisiin ilmiöihin, kuten aikuisten ihmisten keskenään kokema romanttinen rakkaus tai rahanahneus.
Rakkauden ja rahan ahnehtimisen liittäminen toinen toisiinsa on minusta haasteellisen puoleinen asiantila. Olen sitä mieltä, että ahneus käytännössä mitä tahansa kohtaan ei ole rakkautta millään lailla. Sen rinnastaminen edes etäisesti avioliiton solmimiseen tai vaikkapa urheilumenestyksen synnyttämään juhlimiseen ei ole minusta ongelmatonta ollenkaan.
Mitä sitten pitäisi tehdä? Jos minulta kysytään, niin minulla ei ole kykyjä saatikka edes valtaa tehdä muutoksia sen suhteen, että sanaa rakkaus ei liitettäisi vähintään ongelmallisiin saati sitten hyvinkin kielteisen puoleisiin asioihin.
On tosin muistettava, että suomen kieli monen muun kielen ohella on muuttunut paljonkin melko lyhyessä ajassa. Käsitteet ovat muuttaneet merkitystään ja sisältöään moneen kertaan, ihmiskielet kun hyvin eläväisiä ovat muutoksen kokemisen saralla. Kieli muuttui esimerkiksi koronapandemian aikana, kun monia uusia käsitteitä ilmestyi ihmisten kielenkäyttöön. Ehkäpä rakkaus-sanaa voitaisiin käyttää niin, että selkeästi vain myönteisiä asioita siihen liitettäisiin? Ennen kaikkea ahneutta ja rakkautta ei liittettäisi toisiinsa enää ollenkaan.
Rakkaus on siis oikein mukava juttu jo pelkkänä sanana, ja etenkin tunteena se on enemmän kuin tosi kiva asiantila. Jos siihen liitettäisiin jatkossa selvästi myönteisiä asioita, niin sepäs antoisaa olisi. Tuollainen muutos voi olla haasteellinen, vaikkakaan ei täysin mahdoton.
Teksti: Joakim Ståhlstedt
