Skitsofrenia Afrikassa

Kirjoitukset, Media, Valoa! -lehti

Tarkasteltaessa sitä, miten skitsofrenia koetaan eri kulttuureissa, voidaan huomata, että sen merkitys ja tarkoitus vaihtelevat kulttuurista toiseen. Länsimaisessa kulttuurissa skitsofreniaa pidetään vakavana mielen sairautena, joka pitää parantaa tai piilottaa.

Skitsofrenian yksi oire on erilaiset aistiharhat, joista yleisimpiä ovat äänihallusinaatiot. Äänihallusinaatioita kuullaan globaalisti. Niiden luonne kuitenkin vaihtelee kulttuurista toiseen. Ghanassa äänihallusinaatiot koetaan positiivisena ja neuvoja antavina toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa ne ovat pääsääntöisesti negatiivisia, vihamielisiä, väkivaltaisia ja jopa kiduttavia. ”Länsimaissa psykiatrit suhtautuivat äänihallusinaatioihin kuin ne olisivat vain sairauden neurologinen ja epäkiinnostava sivutuote”, sanoo antropologi Tanya Luhrmann Stanfordin yliopistosta. Ghanassa, jossa ajatus puhuvista hengistä hyväksytään laajasti, yli puolet ääniä kuulevista uskoo niiden tulevan jumalilta ja että ne ovat useimmiten positiivisia.

Primitiivisissä kulttuureissa suhtautumistapa on toinen. Henkilöä, joka omaa kykyjä nähdä, kuulla tai kokea sellaista mitä muut eivät näe tai koe arvostetaan suuresti, koska tämä pystyy kommunikoimaan useiden eri tasojen tai todellisuuksien välillä. Tämän vuoksi hän on usein parantajan roolissa yhteisössään ja nauttii suurta arvonantoa. Kollektiivisissa kulttuureissa ihmiset tulkitsevat äänten tulevan kollektiivilta: sukulaisilta, esi-isiltä tai jumalilta mikä tekee kokemuksesta helpommin ymmärrettävän ja positiivisen.

Länsi-Afrikasta löytyvät käsitteet Ukuthwasa ja Amafufuyana, jotka sisältävät kumpikin selityksen tietynlaiselle käyttäytymiselle. Ukuthwasa termillä tarkoitetaan käyttäytymistä, joka ilmenee sosiaalisena eristäytyneisyytenä, järjettömyytenä, levottomuutena ja kykynä vastaanottaa ääniä. Länsimaisesti ajateltuna tila on verrattavissa skitsofreniaan. Termi tarkoittaa uudelleen syntymistä tai asioiden näkemistä uudella tavalla. Uskomuksen mukaan esi-isät valitsevat henkilön perheestä opetettavaksi. Ukuthwasa tarkoittaa sítä, että valitulle henkilölle annetaan henki, jotta tämä voi toimia parantajana. Käsite voidaan määritellä matkaksi kohti perinteistä parantajuutta eli valmistumista Igoqirhaksi. Prosessi käydään usein läpi jonkun traditionaalisen parantajanopettamana ja se voi kestää viidestä yhdeksään kuukautta. Opastaja neuvoo, miten kommunikoida esi-isienkanssa sekä auttaa muissa prosesseissa. Periodin aikana oppilaan on noudatettava tiukkoja sääntöjä ja hänen on nukuttava lattialla.

Amafufuyana puolestaan tarkoittaa hysteeristä tilaa, joka on luonteenomaista ihmisille, jotka puhuvat epäselvällä äänellä niin, ettei heitä ymmärretä ja ovat arvaamattomia käyttäytymiseltään. Tällaisen tilan katsotaan johtuvan siitä, että jumaluudet keskustelevat kyseisen henkilön kautta. Tämä käsitys on laajasti vallalla muun muassa Xhosa-heimon jäsenillä. Heitä on paljon Etelä-Afrikassa. Termi tarkoittaa paholaisen vallassa olemista ja on negatiivinen verrattaessa Ukuthwasaan. Tilaan päästäkseen nautitaan taikajuomaa, joka valmistetaan ihmisen ruumiista syöneistä muurahaisista. Ilkeät henget ottavat usein yksilöiden kehot valtaansa saadakseen heidät käyttäytymään huonosti. Yleensä kyseisestä tilasta kärsivät ovat erittäin köyhissä oloissa eläviä maaseudun ihmisiä.

Primitiivisissä kulttuureissa elävillä ihmisillä on oman kulttuurinsa perimän säännöt ja normit. Se, mikä länsimaissa on sairautta ja piilotettavaa, voi primitiivisissä kulttuureissa olla hyvin kunnioitettavaa ja ihailtua. Äänien kuuleminen ja näkyjen näkeminen katsotaan kyvyksi matkata eri maailmojen ja todellisuuksien välillä. Yleensä tällaiset näkemykset ovat vallalla maaseudun sydämessä tai köyhillä alueilla. Kaupungeissa tapaa ihmisiä, jotka on diagnosoitu skitsofreenikoiksi ja heitä saatetaan pitää erilaisissa ”hoitolaitoksissa”, jotka usein sijaitsevat kaupungeissa. Diagnosoidut potilaat on usein kahlittu jalastaan kiinni seinään tai puomiin, etteivät he karkaisi. Myös kristilliset kirkot pyrkivät näin tekemällä auttamaan diagnostisoituja ihmisiä. Tällöin turvaudutaan myös rukouksiin sairaiden puolesta. Varsinkin Länsi-Afrikassa perheet, jotka eivät voi huolehtia jäsenistään tuovat sairastuneen kirkon tai sairaalan hoiviin. Eurooppalainen käsitys psykiatriasta ei ole vielä laajasti tunnettu tai käytössä Afrikassa.

Jutun tekemisessä on käytetty seuraavia lähteitä:
Tanya Luhrmannin haastattelu.
Jani Kaaro, Helsingin Sanomat 23.7.2014 https://www.hs.fi/tiede/art-2000002714006.html
Judy M. Versola-Russo: Cultural and demographic factors of schizophrenia (The International Journal of Psychosocial Rehabilitation 10, 89-103)
Judy M. Versola-Russon haastattelu, Stanford News 16.6.2014. news.stanford.edu
Thembikhaya Tsolwanan haastattelu 30.7.2018. http://youtube.com/watch?v=cm3NEndmmX4

Tässä kirjoitussarjassa tarkastellaan skitsofreniaa ja siihen suhtautumista eri puolella maailmaa. Tämä oli juttusarjan toinen kirjoitus.


Kirjoittaja: Anna Petsorowo
window.dataLayer = window.dataLayer || []; function gtag(){dataLayer.push(arguments);} gtag('js', new Date()); gtag('config', 'UA-35424233-3');