—
Teksti: Heikki Krook
Kuva: Jemina Siltala
Jotta säilyttäisimme maapallon myös tuleville sukupolville, on meidän syytä kiinnittää huomiota kulutuksemme kestävyyteen. Jatkuva uuden ostaminen ja tuottaminen kuormittaa ympäristöä liikaa. Paras ympäristöteko arkisissa valinnoissamme on suosia tuotteita, joiden hiilijalanjälki on mahdollisimman pieni. Myös laadukkaiden tuotteiden ostaminen on ympäristöteko, koska niiden käyttöikä on pidempi. Kotitalouksien kulutukseen sisältyy eräitä ekologisesti merkittäviä osa-alueita. Ne ovat asuminen, liikkuminen, elintarvikkeet, muut tavarat sekä palvelut. Näiden kaikkien alueiden osalta meidän kuluttajien on mahdollista toimia järkevämmin ja taloudellisemmin jokapäiväisten pienten valintojen kautta.
Asumiseen linkittyviä valintoja ovat muun muassa lämmitys, veden kulutus, sähköenergian käyttö ja pesuaineet. Myös sillä on merkitystä, kuinka paljon lämpöä menee asuntoa lämmitettäessä hukkaan, siksi taloja tulisi rakentaa energiatehokkaammin. Kaukolämpöä voidaan tuottaa myös ilman fossiilisia polttoaineita ja maalämpöpumppu omakotitalossa ei liiemmin saastuta.
Veden kulutuksellakin on ympäristövaikutuksia. Suomalaisten vedenkulutus vaihtelee 90-270 litraan asukasta kohden vuorokaudessa. Lämpimän veden harkitulla käytöllä voidaan säästää energiaa. Lämmityskustannusten vuoksi lämpimän veden käyttö on noin kaksi kertaa kalliimpaa kuin kylmän veden käyttö. Vettä voi säästää sulkemalla hanan aina kun sitä ei käytä. Hampaiden pesun tai käsien saippuoinnin ajaksi suljettu hana on järkevää veden käyttöä. Viiden minuutin suihku kuluttaa noin 60 litraa vettä, kun taas 20 minuutin suihkussa vettä valuu viemäriin noin 240 litraa. Se on suunnilleen sama kuin yhteen kylpyyn kuluva määrä vettä. Astioiden tiskaamiseen kuluu yllättävän paljon vettä, silloin kun astiat huuhdellaan juoksevalla vedellä. Huuhtelu tulisi siksi suorittaa altaassa.
Ei ole yhdentekevää, miten käyttämämme sähkö tuotetaan. Öljy ja hiili ovat suurimmat saastuttajat, jotka maapalloamme ja sen ilmastoa kuormittavat. Tuulivoima, vesivoima ja aurinkoenergia ovat vähemmän saastuttavina tulevaisuuden ratkaisuja. Ydinvoimasta ollaan monta mieltä. Se on tehokas keino tuottaa energiaa, mutta siinä on omat riskinsä sen radioaktiivisuuden vuoksi.
Asumiseen kuuluu oleellisena osana asunnon puhtaana pito. Pesuaineet tulisi valita niin, että luonnon saastuminen olisi mahdollisimman vähäistä. Aineissa on monia kemikaaleja, jotka kuormittavat luontoa. Onneksi on myös vähemmän kuormittavia tuotteita, jotka on valmistettu biologisesti hajoaviksi. Ympäristöystävällisen pesuaineen tunnistat esimerkiksi Joutsenmerkistä.
Joukkoliikenteen käyttö yksityisautoilun asemesta, silloin kun se on mahdollista, hidastaa ilmastonmuutosta. Myös sähköautojen määrän kasvu on askel parempaan suuntaan. Polkupyöräilyn etuna on päästöttömyyden ohella hyvät terveysvaikutukset.
Elintarvikkeiden hiilijalanjälki perustuu siihen, miten ruoka on viljelty, lannoitettu, kasvatettu, korjattu ja jalostettu. Esimerkiksi lihakarjasta aiheutuu metaanipäästöjä ja lannoitteetkin vaikuttavat oleellisesti hiilijalanjälkeen. Lannoitteita valmistetaan primääriraaka-aineista sekä kierrätysraaka-aineista. Elintarvikkeista pieni hiilijalanjälki on perunalla, juureksilla, leivällä, kalalla, riisillä, tofulla ja broilerilla. Suuri hiilijalanjälki on erityisesti naudanlihalla, mutta myös katkarapujen, juuston sekä lampaan ja porsaan lihan tuotannosta syntyy kohtalaisen paljon päästöjä.
Ympäristön suojelua on tehdä järkeviä ostopäätöksiä. Harkitse ennen ostopäätöstä, onko haluamasi tavara oikeasti tarpeen. Suosi kestäviä ja monikäyttöisiä vaatteita. Tutustu erilaisten tuotteiden ilmastovaikutuksiin ja suosi kestäviä ja vähemmän luontoa kuormittavia tuotteita. Ekologisesti ajatteleva ihminen käyttää hyväkseen kirpputoreja ja kierrättää tarpeettomiksi jääneet tavarat lahjoittamalla niitä ystävilleen tai jaettavaksi vähäosaisille. Älä heitä ehjää tavaraa roskiin. Muista, että toisen romu voi olla toisen aarre.
Kiertotalous on talousjärjestelmä, jonka tavoitteena on, että talous toimii ympäristön kantokyvyn rajoissa. Kiertotaloudessa tuotteisiin käytetyt materiaalit hyödynnetään uusien tuotteiden valmistuksessa mahdollisimman tehokkaasti niin, että ne pysyisivät kierrossa mahdollisimman pitkään. Raaka-aineet pyritään käyttämään hyväksi niin, ettei jätettä juurikaan synny. Tuotteen ekologisuuden ajatuksen tulee olla mukana jo tuotteen suunnitteluvaiheessa. Silloin tuotteet suunnitellaan pitkäikäisiksi, kestäviksi ja korjattaviksi ja huolehditaan, että lopulta myös käytetyt materiaalit ovat hyödynnettävissä uusien tuotteiden valmistamisessa mahdollisimman kauan.
Kuluttaja kykenee valinnoillaan käyttämään vaikutusvaltaa siihen, millaisia tuotteita tai palveluita markkinoilla on tarjolla. Tämä mahdollistaa myös sen, että saamme käyttöömme kestäviä ja laadukkaita tuotteita, joista ei merkittävästi synny luontoa kuormittavaa haittaa. Markkinat mukautuvat kuluttajien ostopäätösten mukaan. Sitä myydään mille on kysyntää.
Tuotteen valmistaminen itse omaan käyttöön tai läheisille on paitsi ekologista, myös kehittävä harrastus, joka opettaa monenlaisia kädentaitoja. Isoäitini kertoi joskus, että sotien jälkeen, kun kaikesta oli pulaa, valmistettiin vanhoista rikkinäisistä vaatteistakin uusia ja käyttökelpoisia. Korjausompelu on mielihyvää antava virike ja ekologinen tapa pidentää tuotteen käyttöikää. Siinä yhdistyvät mielenterveyden vaaliminen ja ekologinen ajattelu. Kun on mielekästä tekemistä, pysyy mielikin virkeänä.
Tärkein päämäärä nykymaailmassa lienee ihminen sopusoinnussa luonnon kanssa. Se on maapallon tulevaisuuden turva ja edellytys planeettamme elinkelpoisuuden säilyttämiselle myös tulevia sukupolvia varten. Kestävä kulutus mahdollistaa ilmastonmuutoksen pysäyttämisen ja takaa luonnonvarojen riittävyyden.
Maailman metsät ovat tärkeä hiilinielu. Niihin sitoutuu suuri osa ilmakehän hiilidioksidista. Erityisesti Amazonin sademetsien laajamittaiset hakkuut kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Amazonin sademetsä on Etelä-Amerikassa sijaitseva maailman suurin sademetsä. Noin 5,5 miljoonan neliökilometrin laajuinen Amazon peittää yli puolet Brasilian pinta-alasta ja ulottuu myös Bolivian, Perun, Kolumbian, Venezuelan ja Ecuadorin alueille. Suuri määrä kasvi-, eläin-, hyönteis- ja sienilajeja elää Amazonin alueella. Monilla lajeilla edessä on sukupuutto, kun lisääntymismäärät laskevat ja kilpailu ruoasta yltyy. Jos Amazonin alue tuhoutuu, suuri osa luonnon monimuotoisuudesta katoaa ja pyyhkii pahimmillaan pois kokonaisen ekosysteemin. Suuri osa ihmisten sairauksista voidaan hoitaa lääkkeillä, jotka on kehitetty luonnonaineksista, kuten käärmeenmyrkystä, homeista sekä kasveista. Nämä aineet ovat usein peräisin Amazonin alueelta. Jos Amazon tuhoutuu, kuinka monta tulevaisuuden parannuskeinoa kuolee Amazonin mukana?
Kehitysmaatutkimuksen apulaisprofessori Markus Kröger kertoi Ylen uutisissa 2.1.2019, että jopa 90 prosenttia Brasilian kaikista hakkuista on laittomia. Tutkijan mukaan suurin syy hakkuisiin on lihan kasvanut kysyntä sekä Brasiliassa että muissa maissa. Krögerin mukaan hakkuualasta noin 80 prosenttia on karjan laidunmaana ja loppuosalla viljellään enimmäkseen soijaa, jota käytetään karjan rehuna.
Ilmastonmuutoksella on vaikutuksensa myös Suomen metsien kasvuun. Puuston kasvu kiihtyy, kun lämpimämmässä ilmastossa ja korkeammassa hiilidioksidipitoisuudessa kasvit yhteyttävät ja kasvavat nopeammin kuin aikaisemmissa olosuhteissa. Tämän voisi ajatella olevan Suomen metsäteollisuuden näkökulmasta hyvä asia. Toisaalta myös riskit kasvavat, kun kuivuus, tulvat ja erilaiset metsätuhot saattavat yleistyä tulevaisuudessa. Nykyisin Suomen vuotuisista fossiilisen energiantuotannon aiheuttamista hiilipäästöistä noin puolet sitoutuu puustoon, metsämaahan ja puutuotteisiin. Metsien ja maankäytön sektori onkin tällä hetkellä maassamme ainoa hiilipäästöjä sitova mekanismi.
Silloin kun tehdään ostopäätöksiä, on hyvä muistaa ekosysteemin ahdinko. Ilmaston muutos ei ole paikallinen ongelma, vaan se vaikuttaa maailmanlaajuisesti. Ostopäätökset ovat jokaisen ulottuvilla oleva keino puuttua globaalisti niihin uhkiin, jotka ekosysteemin osalta ovat nykypäivää. Kuluttajalla on vapaus valita.
