—
Teksti: Joakim Ståhlstedt
Kuvat: Julia H.
Tämä tekstini on tavallaan jatko-osaa aiemmin Valoa!-lehdessä julkaisemaani Syysarjen arkinen rytmi -tekstiini, jossa kirjoitin siitä, kuinka ihmiskeho löytää monesti rytmin, jonka avulla arjen aherrus etenkin kesäloman jälkeen lähtee hyvin rullaamaan. Mutta nyt otan hieman erilaisen näkökulman ja puhun työn merkityksestä ihmismielen kunnolle.
Kuten on yleisesti tiedettyä, ei ihminen ole laiskotteluun tarkoitettu olento, vaan ahkerointi ennen kaikkea arjen monissa toimissa on se mitä kautta aikojen on pidetty ihmiselle hyvänä toimintana kulttuurista ja maapallon kolkasta riippumatta. Kun katsoo minne päin maailmaa tahansa, missä ihmisiä ylipäätään asuu, niin monenlaisen ahkeroinnin kautta on esimerkiksi asutuskeskuksia rakennettu kaikkialle maapallolle, jossa vain ihmiselämän ylläpidolle sopivia olosuhteita löytyy. Kaikkein kylmimmät sekä kuumimmat alueet maapallosta ovat hyvin ymmärrettävistä syistä käytännössä tyhjiä ihmisasutuksesta.
Koska on hyvin monenlaisia ihmisiä, joilla on erilaisia mielenkiinnon kohteita, on oikein ymmärrettävää, kuinka monilla tavoin ihmiset kautta maailman elannon itselleen hankkivat, toisin sanoen tuovat leipää pöytään sekä voita leivän päälle.
Jotkut etenkin internetin yleistymisen ja sen monipuolistumisen kautta syntyneet ammatit, kuten podcast-ohjelman juontaminen tai säännöllinen some-sisällön tuottaminen eivät tunnu monista ihmisistä oikeilta ammateilta. Ainakin omasta mielestäni tuollaiset tavat ansaita rahaa ovat minusta hyvin kiintoisia, enkä vähättele podcast- ja some-aloilla työskenteleviä ihmisiä sanomalla esimerkiksi, että “Ei tuo ole oikeaa työtä! Menkää oikeisiin töihin!”
Seuraava edellisen Syysarjen arkinen rytmi -kirjoitelmani osa sopii oikein mainiosti tämänkin tekstin sisältöön: “Ihmiskehon saaminen hyvään arkiseen rytmiin on siis hyvin tärkeä osa mielekkään arkielämän rakentamisessa. Ilman sitä voi henkinen ja jopa fyysinenkin jaksaminen olla ihan pelkkää hyytelöä. Arjen hyvän rytmin merkitystä ihmiskehon yleiskunnolle ei voi korostaa liikaa etenkään harmaina syyspäivinä, jotka monesti kylläkin näyttävät kauniilta kaikessa värikylläisyydessään.”
Edellä mainitun havainnon tekeminen ei vaadi yhdenkään työllistymistutkimuksen lukemista. Jos ihminen kokee työnsä mielekkääksi, niin tällöin se on enemmän kuin myönteinen juttu, oli sitten kyseessä esimerkiksi toimittajan, julkisen liikenteen kulkuvälineissä liikkuvien ihmisten matkalippujen tarkistamisen taikka sitten lehtien ja mainosten jakamisen toimittaminen ammattina ihmisten koteihin. Tuohon viimeisenä mainittuun ammattiin osaan samaistua, sillä sitä työtä olen tehnyt viime vuoden lokakuusta eteenpäin ja koen tuon ammatin hyvin mielekkäänä.
Jos sinulla, arvoisa lukija, on jokin työ, joka sinulle tuo hyvää mieltä sekä tunnetta siitä, että teet mielekästä työtä, niin se on oikein hyvä juttu. Etenkin tänä aikana, kun monesti uuden työn etsiminen ja löytäminen voi olla todella haasteellista. Vaikka olisitkin nyt työnhakija, niin itselle mielekästä työtä kannattaa etsiä. Mielekäs työ tuottaa taatusti mainiota tunnetta korviesi väliselle alueelle. Oikein mukavaa kevään odotusta jokaiselle teistä, työtilanteestanne riippumatta. Itselle mielekäs työ on aina mielekästä!
