—
Teksti: Heikki Krook
Kuvat: Maiju Niemelä (avokado), Tani Bylykbashi (panoraama)
Jo varhaiset esi-isämme evoluution alkumetreillä metsästivät ja keräilivät kasvinosia ruuakseen. He elivät sopusoinnussa luonnon kanssa ja kunnioittivat luontoa kotinaan. Nykyaikana luonnonvaroja käytetään nopeammin kuin ne ehtivät kasvaa. Amazonin alueen sademetsiä kaadetaan rahan takia enemmän kuin kestävä kehitys antaisi myöten. Nuo sademetsät ovat myös tärkeä hiilinielu, joka osaltaan hidastaa ilmastonmuutoksen kehittymistä.
Vaikka ilmastonmuutosta yritetään hillitä, on varauduttava luonnossa tapahtuviin muutoksiin. Maaplaneetan keskilämpötila tulee nousemaan ja sillä on vaikutusta sääilmiöihin, jotka osaltaan muokkaavat luonnon ominaisuuksia. On varauduttava siihen, että eräät alueet planeetallamme eivät säätilassa tapahtuvan muutoksen takia ole enää tulevaisuudessa elinkelpoisia ihmiselle.
Alati kasvava teollisuus saa pontta kulutukseen keskittyvästä kulttuuristamme. Yksi luontokatoa aiheuttava uhkatekijä on liian suuri väestön määrä suhteessa kulutukseen. On toki talouden kehityksen kannalta hyvä, että ihmiset kuluttavat, mutta tulisiko vähemmälläkin tavaramäärällä toimeen? Jos kuluttaisimme vähemmän, hidastuisiko ilmastonmuutoksen kehittyminen? On huomioitavaa, että väestömäärä ei suoraan korreloi ylikulutukseen, vaan että taloudellisesti parhaiten pärjäävät yhteiskunnat käyttävät luonnonvaroja yli tarpeen (esimerkiksi me suomalaiset).
Luonto ja se, miten luontoa ja toisiamme tänään kohtelemme, ratkaisee tulevien sukupolvien mahdollisuuden elää ihmisarvoista elämää. Tahdommeko maailman, jossa kaikilla on hyvä olla? Luonnon väärinkäyttö johtaa muun muassa nälänhätään ja turvattomuuteen. Tuo lisääntynyt ahdinko taas on merkittävä syy väkivaltaan köyhemmissä maissa.
Maailmassa on myös maita, joiden asukkaat eivät poliittisen tilanteen vuoksi voi hyödyntää omia luonnonvarojaan. Esimerkiksi Afganistanilla on maaperässään niin paljon mineraaleja, että niitä hyödyntämällä voisi heidänkin valtiontaloutensa kukoistaa. Hyvinvoinnin lisääntyminen maailmassa vähentäisi eriarvoisuutta ja vastakkainasettelua. Jos köyhempiä maita autettaisiin rakentamaan toimivaa infrastruktuuria ja hyödyntämään luonnonvarojaan kestävällä tavalla, olisi se ainakin ratkaisun alku.
Luontokatoon ja ilmastonmuutokseen liittyvät asiat ahdistavat yhä useampia ja toisinaan tuntuu, että yksilö ei näille asioille voi paljoa tehdä. Vaikuttaa voi kuitenkin tekemällä arjessa valintoja, kuten ostopäätökset ja äänestäminen, jotka suosivat luonnon monimuotoisuutta ja muuttavat luontokatoon ja ilmastonmuutokseen johtavaa politiikkaa kestävän kehityksen suuntaan. Ahdistusta helpottanee myös se seikka, että aikaa hillitä näitä tulevaisuuden uhkakuvia on vielä. Vaikka ilmastonmuutosta ei voida kokonaan pysäyttää, on luonnon monimuotoisuuden vaalimiselle vielä mahdollisuus ja sille, että ainakin osa maailmasta säilyy elinkelpoisena ilmastonmuutoksesta huolimatta.
Luonnontilainen metsä on ekosysteemi, jonka toiminta perustuu yhteyttämiseen eli energian sitomiseen maaperästä ja auringosta eliöihin. Eliö tuottaa yhteyttämisen avulla itselleen hyödyntämiskelpoista energiaa. Kun metsässä on lahoavia puita, elää niissä sienirihmastoja ja muun muassa lintujen ruuaksi kelpaavia hyönteisiä. Linnut, petoeläimet, matelijat ynnä muut ovat kaikki riippuvaisia ekosysteemin toiminnasta. Jos ekosysteemi häiriintyy niin että esimerkiksi hyönteiset katoavat, vaikuttaa se myös lintujen pesintään. Puu on tärkeä raaka-aine teollisuudessa. Kun metsiä hoidetaan ekosysteemi huomioiden, eivät eliöt ja eläimet kuole sukupuuttoon ja teollisuudelle riittää puutavaraa.
Luonnon monimuotoisuudella on vaikutusta moniin muihinkin asioihin kuin planeettamme elinkelpoisuuteen. Luonnolla on arvoa myös mielenterveyden ylläpitäjänä. Luonnossa liikkumisen on todettu ehkäisevän masennusta ja lievittävän stressiä. Siitä voi saada jopa lisää elinvuosia. Luonnossa aistit heräävät ja ihminen rentoutuu. Siksi huomionarvoista on myös metsien säilyttäminen virkistyskäyttöä varten. Luonnontilainen metsä on parasta perintöä annettavaksi tuleville sukupolville.
Uusimmat artikkelit
